EATNU, EADNI, EANA – VIRTA, EMO, MAA | STREAM, MOTHER, GROUND
2012, Sámi Parliament Hall, Sámi Cultural Centre Sajos, Inari
Public Comission, subscriber The Finnish State Art Collection
http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=586&Itemid=39
Gilden stainless steel, ceramic, bone, sámi handicraft

 

photos: Marja Helander, the Finnish State Art Collection

Seinäreliefi,
Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, saamelaiskäräjien parlamenttisali Solju, Inari

Eatnu, eadni, eana
Juvduu, enni, eennâm
Jäänn, jeä´nn, jânnam
Eatnu, eadni, eana – virta, emo, maa
Eatnu, eadni, eana – stream, mother, ground

Outi Pieski
2012, Valtion taidekokoelma
materiaalit: lehtikullattu teräs ja keramiikka, luu, saamenkäsityö
kiitos:
metalliseppä Mikko Ramsi, Kultaus Oy Snellman, keraamikko Nathalie Lahdenmäki

Teos koostuu lukuisista kullatuista ja valkokullatuista teräslautasista, jotka muodostavat monitasoisen sädehtivän virran salin seinälle ja puhujanpönttöön.Yhtenä teoksen visuaalisena lähtökohtana on naisen saamenpuvussa käytettävä risku solki. Vanhan kansanperinteen mukaan, korussa roikkuvat kullatut laukkaset suojelevat käyttäjäänsä karkoittamalla pahaa välkkeellään ja helinällään. Minulle tärkeä esikuvallinen henkilö on ollut isänäiti Jovsset Biret. Teos on kunnianosoitus hänenlaisilleen vahvoille saamelaisille naisille.

Teoksen osat ovat muodoltaan myös lautasia ja niistä roikkuvat pisarat lusikoita. Keraamisten lusikoiden muotokieli tulee perinteisestä saamelaisesta luulusikasta. Teosta tehdessäni olen pohtinut sukupolvien virtaa ajassa sekä yhteenkuuluvuutta jossa virta ruokkii jokaista meistä.

Lautasten pinta heijastaa todellisuutta nurinpäin. Se on ideamaailma, joka heijastaa ihmisessä olevaa täydellisyyden haavetta ja toivoa paremmasta. Itselleni se tuo mieleen saamelaisen kansanperinteen maahiset jotka elävät maan alla samanlaista elämää kuin me ihmiset, mutta nurinpäin. Teoksen elementit toistavat täydellistä ympyrää, kirkas pisara on täydellinen hetki ajassa. Mutta teoksen kokonaisuus on sattumanvaraisen soljuva ja siten ajan haasteeseen sopivan muodon löytävä.

Teoksessa on myös yksityiskohtia joissa materiaaleina on käytetty poron koparaluita, sekä tinalanka ja helmikirjailua. Teoksen kaikki osat on toteutettu käsityönä ja siinä näkyy osaavien käsityöammattilaisten kädenjälki. Se on kunnianosoitus käsityöperinteelle, mikä on yksi tärkeistä saamelaiskulttuurin ylläpitäjistä.

Pohjoissaamen kielessä isoa jokea, äitiä ja maata kuvaavat sanat ovat lähellä toisiaan. Näiden sanojen takana olevia käsitteitä haluan saamelaisena kunnioittaa; sukupolvien yhteenkuuluvaa virtaa, saamelaisia vahvoja naisia ja rakasta saamenmaata.

………………………………………………

Seaidnerelief,
Sámekulturguovddáš Sajos, sámedikki parlameantasále Solju, Anár

Eatnu, eadni, eana
Juvduu, enni, eennâm
Jäänn, jeä´nn, jânnam
Eatnu, eadni, eana – virta, emo, maa
Eatnu, eadni, eana – stream, mother, ground

Outi Pieski
2012, Stáhta dáiddačoakkáldat
materiálat: lastagollejuvvon stálli ja keramihkka, dákti, sámeduodji
giitu: metállarávdi Mikko Ramsi, Kultaus Oy Snellman, keramihkar Nathalie Lahdenmäki

Dát mu duodji sisttisdoallá máŋggaid gollejuvvon ja vilgesgollejuvvon stálletallearkkaid, mat ovttas hábmejit máŋggadását šealgu rávnnji sále seaidnái ja sárdnestullui. Oktan duoji visuálalaš vuođđun lea nissona sámegávttis geavahuvvon solju. Dološ álbmotárbevieru mielde čiŋa gollejuvvon lávggastagat suodjalit geavaheaddji nu ahte daid šealgun ja skilla vuodjela bahá eret. Munnje dehálaš ovdagovva leamašan áhčieadni Jovsset Biret. Duodji lea gudnečájáhus sulágan nana sámenissoniidda.

Duoji oasit leat hámiset dáfus maiddái dego tallearkkat, goaikkanasat fas mat dain heaŋgájit leat dego basttet. Keramihkalaš basttiid hápmegiella boahtá árbevirolaš sámi čoarvebasttes. Duddjodettiinan dán lean guorahallan sohkabuolvvaid rávnnji áiggis sihke oktiigullevašvuođa, mas rávdnji biepmada juohkeovtta mis.

Tallearkkaid bajildus speadjalastá duođalašvuođa jorggotbeliid. Dat lea jurddamáilbmi, mii speadjalastá doaivvu buorebus ja dievaslašvuođa niegu, mii olbmos lea. Munnje dat buktá millii sámi álbmotárbevieru ulddaid, mat ellet eatnan vuolde seammalágan eallima go mii olbmot, muhto jorggotbeliid. Duoji elemeanttat geardduhit dievaslaš rieggá, šerres goaikkanas lea dievaslaš boddu áiggis. Muhto duoji ollisvuohta lea soittolaččat rievdi ja danin áiggi hástalussii heivvolaš hámi gávdni.

Duojis leat maid detáljat, masa  materialan lea geavahuvvon bohcco guoberdávttiid, sihke datneárppu- ja bearrala hearvat. Duoji buot oasit leat duddjojuvvon gieđaiguin ja das oidno čeahpes ámmátduojáriid gieđaluodda. Dat lea gudnečájáhus duodjeárbevirrui, mii lea okta dehálamos sámekultuvrra doalaheaddjiin.

Davvisámegielas eanu, eatni ja eatnama govvideaddji sánit sulastahttet nuppiideaset. Doahpagiid, mat leat dáid sániid duohken, hálidan sápmelažžan gudnejahttit; sohkabuolvvaid oktiigullevaš rávnnji, sámi nana nissoniid ja ráhkis sámeeatnama.